Kun talonrakennusprojekti alkaa, kuuluu laatia budjetti. Siihen merkitään kaikki kulut ja tehdään arvio rakennusprojektiin menevästä rahasummasta. Tässä vaiheessa valveutuneen rakentajan on pitänyt tutustua rakennusalan käsiteviidakkoon, koska jos sekoittaa vaihtelevat eurosummat ja epämääräiset käsitteet, ei lopputuloksesta voi vastata kukaan.
Netti on pullollaan hyviä neuvoja: Lasketaan talon pinta-ala joka kerrotaan kahdella, jaetaan jollakin määrällä riippuen siitä missä asutaan (ilmeisesti asuinpaikka muutetaan jotenkin luvuiksi) ja sitten syötetään indeksi. Tarkempi ohje määrittelee hintahaarukan, kunhan ensin on syöttänyt kaikki omat tiedot lähes pankkitunnuksia myöten, sekä suostunut, että jokainen rakennusalaa hiemankin liippaava yritys saa ottaa yhteyttä markkinointimielessä ja kaikkia tietojasi saa myydä vapaasti Nigeriaa myöten. Tämä palvelu tosin maksaa 130 € vuodessa, ja on siis tarkoitettu ilmeisesti niille omakotitalorakentajille, jotka tekevät tätä työnsä ohessa useamman kerran vuodessa. Helpoimmalla pääsee kun vain laskee talon pinta-alan kerrottuna 1500-2000€, riippuen kuinka paljon tekee itse ja kuinka kalliita materiaaleja käyttää (edullinen - tavanomainen - kallis). Omalla kohdallani tuo asteikko on naurettava: edullinen ja tavanomainen, hei haloo!
Ihmettelimme kuinka hinta-arvion tekeminen voi olla näin monimutkaista. Tutustuessamme rakennusalan hinnoitteluun arvion laskemisen haasteellisuus avautuu. Esimerkki: Lähetimme perustustöitä varten 17 tarjouspyyntöä, kuvasimme tarkasti mitä haluamme tarjouksen sisältävän ja mihin mennessä tarjous pitäisi meillä olla. Saimme 5 vastausta, joista yksikään ei täyttänyt juuri sitä sisältöä, jonka pyysimme, ja jotta vertailu olisi vaikea tehdä, sisällöt vaihtelivat huomattavasti. Kalleimman ja edullisimman ero oli n. 35 000 euroa. Halvimpien kohdalla oli pakko tihrustaa tarkasti että kyllä se sisältää sen kuuluisan alv:n, joka kuulemma lisätään jokaisen urakkahinnan päälle, jos maksajan ilme ei hinnan kuultua värähdäkään. Totesimme, ettei rakennusala taida kärsiä taloudellisista ongelmista tämän päivän Suomessa....
Näitä tarjouspyyntöjä tehdään yhden taloprojektin aikana useita. Lähtien liikeelle tontista ja päättyen listoihin (käsitykseni mukaan listat ovat ne viimeiset, ne joihin sitten rahat ei enää riitä). Jos jokaisessa hintahaarukka vaihtelee "muutamankymmenentuhannen" välillä, ei ole ihme, ettei kukaan oletakaan, että koko projektista saataisiin jonkinlainen todellinen hinta-arvio tehtyä.
Hinta-arvio on kuitenkin hyvä tehdä, jos ei itseä varten, niin vaikka pankkia varten. Pankillamme oli yksinkertainen malli: mihin rakennatte, mitä rakennatte ja kuinka ison rakennatte? Kuinka paljon saatte palkkaa? Näiden tietojen jälkeen pankkineiti näpytteli hetken kauniisti lakatuilla kynsillä ja kysyi riittääkö tämä summa. Kyllä riittää, se siitä.
Meillä on siis budjetti, mutta kenen tahansa Teidän, arvoisat lukijat, heittämä budjetti voi olla lähempänä totuutta kuin meidän "laskelmamme". Olemme toki varautuneet siihen, että budjetti pettää. Näin sanotaan netissä ja näin sanovat kaikki jotka ovat selvinneet elossa vastaavasta projektista. Jotenkin tuntuu, että näin tulemme mekin sanomaan kun projekti on ohi.
Jäljelle jää enää se filosofinen kysymys, minkä hintalapun omalle kodilleen antaa? Kumma kyllä, tässä Herra S tai pankkineiti eivät olleet kanssani samaa mieltä. No, ehkä tässä vaiheessa ei kannata huudella että oma koti on kultaakin arvokkaampi, sille ei voi laittaa hintalappua.
Rouva E
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti